Miesomainen on sana, jota pääsee toiminnassa käyttämään valitettavan harvoin. Hyvin suuri osa FinFamin toiminnassa mukana olevista on naisia. Monesti voi unohtua, että yhteiskunnassamme on yhtälailla iso määrä miehiä, jotka ovat yhtäläisessä omaisen asemassa.
Mistä sitten johtuu, että omaistoiminta ei tavoita miehiä yhtä paljon kuin naisia? Yhtä yksittäistä syytä tähän ei ole vaan se on monien asioiden summa: toiminnasta ei välttämättä tiedetä, mies ei tunnista omaa asemaansa omaisena tai rohkeus ei välttämättä riitä ottamaan yhteyttä, vaikka syytä olisi. Nämä olivat vain muutamia syitä sille, miksi miehiä on toiminnassa mukana vähemmän.
Nyky-yhteiskunta on onneksi muokkautumassa parempaan suuntaan avun saamisen ja avun pyytämisen kannalta. Mikäli vielä joitain vuosikymmeniä sitten miehen tuli selvitä omin avuin läpi harmaan kiven valittamatta, on nykyään vahvuutta pyytää apua silloin, kun sitä tarvitsee ja mielellään matalalla kynnyksellä. Tällaisen juurruttaminen yhteiskunnan rattaisiin on kuitenkin ison työn takana eikä muutos tapahdu kovin nopeasti. Mitä enemmän pystyisimme tuomaan esiin sitä, että mieskin on oikeutettu pyytämään ja saamaan apua omaisena, sitä todennäköisemmin he hakeutuisivat avun piiriin.
Miehet saattavat osaltaan myös käsitellä omaisena olemisen tilannetta eri tavalla kuin naiset. He saattavat kokea tilanteet välillä sellaisiksi, että eivät haluaisi puhua vaan olla enemmän rauhassa ja omissa oloissaan. Tällaiset asiat ovat kuitenkin niin isoja, että niistä olisi todella tärkeää puhua ääneen. Mikäli asioista vaietaan voivat ne alkaa kaivaa sisältä ja asioiden ympärille tulee koko ajan kasvava vuori, jolloin niistä puhuminen vaikeutuu.
Kokonaisuudessaan miesomaisten tilanne on asia, jota ei saa jättää huomiotta. Miehet tarvitsevat ehkä enemmän käytännönläheisempää toimintaa, jonka avulla heitä olisi mahdollista auttaa. Kynnys osallistua toimintaan on varmasti kaikkiaan iso, sillä asiat pyörivät mielessä ja tuovat pintaan paljon erilaisia tunteita yhtälailla, kuten naisillakin. Käytännönläheisemmän toiminnan kautta voisi ehkä olla mahdollista juurruttaa miestoimintaa enemmän FinFamien toimintaan, joskin tätä on varmasti kokeiltu monessakin paikassa paremmalla ja huonommalla menestyksellä.
Sosionomiopiskelija Otto Lahtinen